Ei niinkään suunnittelu, hieman erillainen?

Blogitalli, ohjeet yms.


Tämän viikon blogihaasteessa jokainen haastaa itsensä! Keskittyä herkutteluun, treenaamiseen, hyvän tekoon - vai niihin kaikkiin? Kirjoita alkavan kuukauden suunnitelmistasi ja osallistu samalla Blogitallin kolmanteen viikkohaasteeseen.

Joulukuun suunnitelmat:

Heti alkuun asiasta hieman poiketen.. Tämä  ei sitten virallisesti ole suunnittelu postaus, joten lukekaa ihmeessä ja vinkatkaa kaverillekin! Kommentoikaa mitä mieltä olitte, kiitos ja kummarrus.

Minä en ole kovinkaan paljon "suunnittelija tyyppiä", eli jos yritän suunnitella jonkin päivän aikataulua-epäonnistun siinä. EN aloita tarpeeksi ajoissa, ja ajattelen että "kyllä ehdin, teen nopeammin" ja loppujen lopuksi olen myöhässä puolituntia suunnittelemasta aikataulusta. Se siitä suunnittelusta sitten.

Jos suunnittelen kisakalenteri, raveja, ponien treeni ohjelmia yms. Niin melkeimpä koskaan ne ei toteudu suunnitelmien mukaan. Välillä saattaakin mennä ihan suhteellisen

suunnitellusti mutta usein miten tulee isoja esteitä, eli päästäkään johonkin kisoihin.

Tässä rupesin miettimään liiallista suunnittelua. Miksi pitää suunnitella tarkkaan hikihatussa hevosten treenejä, kisoja, valmennuksia, vapaapäiviä tai ihan mitä vain?! Mitä jos hevonen loukkaantuu, sairastuu tai pahimmassa pelossa nukkuu pois? Mitä jos sinulta itseltään murtuu jalka? Sairastut ja lepäät vuoteessa seuraavat kaksi kuukautta? Auto leviää lopullisesti ja rahat menevät uuden ostoon, et pääse valmennuksiin, et saa uusia varusteita rikkinäisten tilalle.



Jos hevosesi loukkaantuu on selvää ettet voi treenata sitä. Valmennukset ja kisat jää välistä. Hoidat hevosta ja toivot sen parantuvan pian. Harmittelet kun et päässyt haluamiisi estekisoihin, seuran koulumestaruudet meni sivu suun. Huippu estevalmentajan kauan odotettu tunti jää pois.. Ja kaikki nämä kuukauden etukäteis suunnittelulla tehdyt, odotetut haaveet saa unohtaa. Se pettymyksen tunne....

Eikö riitä se hetki minkä olet hevosesi kanssa, se että olette terveitä ja kaikki on hyvin. Ilman turhia suunniteluita vaan päiväkerrallaan ja katsotaan mitä elämä tuo tullessaan :) Ilman hätiköityjä tekoja, askel askeleelta!

<3

 

Tietysti ymmärrän töissä käyvät ihmiset kun olen itsekin sellainen. Laitan kyllä kalenteriin ylös mahdolliset kisat, ravit, valmennukset ym. Jotta tiedän varautua työvuorojen kanssa. Mutta ponien liikutuksia en turhaan mieti etukäteen sen kummemmin. Me ponien kanssa menemme päiväkerrallaan kohti uusia haasteita!

Huom..

En halua tällä tekstillä ns. loukata ketään. Enkä tarkoita ettetkö saisi suunnitella. Eikä teidän tarvitse ruveta pelkäämään hevosenne loukkaantumista :)! Vaan tämä oli yksi esimerkillinen ajattelu!

Haastan Merikan, Helenan ja Pinjan tekemään tämän :)! Sekä kaikki jotka lukee tämän niin tekee, kiitos!