Tulin sitten siinä seittemän aikaan kotia ja menin suoraan antamaan poneille vähän heinää.
Tallille päin mentäessä säihkädin, sillä edessä oli jotain vaalea. Sydän löi pari ylimääräistä kertaa, se vaalea hyppäsi taakseppäin ja tajusin.
Se oli VÄINÖ!
Pikku pa*** oli karannut Vanessan luota. Ilmeisesti siksi koska ruokinta väli vehäti pidemmäksi ja tuulikin niin rajusti.
No ei muutakun poika kiinni ja talliin. Sinne sen vein karsinaan huutamaan äiskän perään.
Poni pyöri ja hyöri, huusi, potki ja yritti "kaataa" karsinan seinää..
Hoisin siinä sitten tallin loppuun, laitoin ruuat valmiiksi ja hain Vanessan sisälle.
Vihdoin tuli Väinölle rauha, tissille piti heti päästä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti