Olenko itsekkin eläin?

Tulin tänään pohtineeksi erästä asiaa.. Ja nyt haluan jakaa sen teidän 70 (ja 17 anonyymien) kanssa.

Mikä oli teidän ensimmäinen eläin, mikä eläin?
Olin hmm, 5v(?) kun meille tuli ensimmäinen koira. Se oli myös ensimmäinen eläin joka tuli siihen samaiseen taloon. Ihastuin, vihastuin, rakastuin tuohon koiraan. Siitä hetkestä minusta tuli eläinrakas.
(kylläkin meillä oli toisessa kodissa maalla lehmiä/kissoja)
Meni aikaa tuli kissoja, hevonen, toinen koira, kissoja, poni, kolmas koira, poni, kani, poni,kani, kissója, poni, koira, poni, hevonen, kani, poni.
Mitä olenkaan oppinut näiden vuosien aikana? En mitään muuta kuin rakastamaan entistä enemmin noita ihania karvakorvia.
(nämä eläimet ovat kaikki siis meidän perheen eläimiä, ei minun;) )

Viimekuukaiden aikana on tehty päätöksiä, jotka eivät ole olleet mieluisia, mutta silti oikeita.
Ensimmäinen ihana rakas koiramme päästettiin koirien taivaaseen syömään mitä herkullisempia herkku luita. Hyvästi <3
Lämminverinen tamma Maikki ravailee hevosten taivaassa onnellisempana kuin koskaan. Hyvästi <3 Molempien päätös oli vaikea mutta oikea niiden kannalta.

Onko sinulle käynyt vastaavia tilanteita? Nuo kuvaavat elämääni eri vaiheina.
Kaveri kysyy lähetkö kaupungille. Vastaan en voi, minulla on tekemistä _eläimien_ kanssa.
Kaveri kysyy tuutkö yökylään. Vastaan en voi, minun pitää ruokkia _eläimet_ illalla ja aamulla.
Kaveri kysyy mitä teet huomenna, mennäänkö leffaan? Vastaan minulla on ravit.
Kaveri kysyy entä ylihuomenna? Vastaan menen ratsastuskisoihin.

On päiviä kun katson lompakkoa ja se huutaa tyhjyyttä. On päiviä kun tulee itkupotku raivareita eläinten kanssa. Mutta silti se sama sana tulee päälimmäiseksi. rakkaus eläimiä kohtaan.

Koskaan ei ole tullut tunnetta että teen myynti-ilmoituksen tästä helvetin:kanista, koirasta, ponista tai hevosesta.

Joka ikisen aamuni aloitan eläimillä, jatkan eläimien kanssa, jatkan edelleen heidän parissa sekä lopetan päiväni eläinten pariin.

En vain pysty olla tekemättä mitään. Vapaa päivinä on pakko tehdä jotain ....eläimien.....kanssa.Se ei ole harrastus, se on elämän tapa <3

Minun on pakko jakaa tämä teidän kanssa sillä hetkeäkään en heittäisi hukkaan elämästäni jos muistona on eläin.
Kaikki ihanat kaverit ootte ihanii kun jaksatte olla ystäviäni vaikka elämästäni suurin osa kuluu eläimien kanssa.

Herää kysymys: Olenko itsekkin eläin??

Tämän  tekstin tein vain ja ainoastaan teidän takia. Voisitteko ystävällisesti antaa palautetta teksistä kommenttina ja painakaa " mielenkiintoien"  nappia jos teksti _oikeasti_ oli mielenkiintoinen teidän mielestä. Jos ei kiinnostanut yhtään niin sitten nappia "ei kiinnosta".
Samaa mieltä olevat voivat painaa "hauska" nappia.

Kiitos ja kumarrus Inka ja eläinystäväni!